Suomi 100 -vuotta juhlavuoden teema on "Yhdessä". Hieno, mutta myös erittäin tarpeellinen ja terveellinen teema.  Suhteiden ja yhteyden vaikutus ihmisen henkiseen hyvinvointiin on kiistämätön. Yksinäisyyden väitetään olevan myös fyysiselle terveydelle jopa tupakointia vaarallisempaa. Ilmeisesti juhlavuoden teeman on tarkoitus liikuttaa meitä enemmän yhteyden suuntaan ja toisiamme kohti. 

Yksilöllisyyden vahva korostaminen näyttäisi johtaneen meitä suomalaisia liian vahvaan erillisyyteen ja yksinäisyyteen. Itsensä jatkuva kehittäminen ja oman erityisyyden painottaminen uhkaavat jättää ihmissuhteet jalkoihinsa. Ihmissuhteiden hoitamiselle ei liikene aikaa. Ehkäpä niitä ei ole myöskään ymmärretty riittävästi arvostaa. Monilla suhteet ovat haavoittuneet jo lapsuuskodissa, ja niiden muodostaminen voi jatkossakin olla vaikeaa.

.Jos oman erityisyyden löytyminen merkitsee jatkuvaa unelmajahtia, ja itsensä toteuttamisesta tulee pakkomielle, olemme vaarassa. Takana on ihmisen pinttynyt uskomus, että elämän onni ja tyytyväisyys tulevat omasta menestymisestä tai saavutuksista. Merkityksellisellä työllä ja saavutuksilla on toki osansa meidän onnessamme, mutta suurempi onni, tyytyväisyys ja terveys näyttäisivät piilevän ihmissuhteissa. Amerikkalainen psykiatri Robert Waldinger johtaa 75-vuotta kestänyttä arvostettua pitkittäistutkimusta, jonka päätavoitteena on ollut selvittää, mikä seikat vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen ja terveyteen eniten. 

https://www.ted.com/talks/robert_waldinger_what_makes_a_good_life_lessons_from_the_longest_study_on_happiness  Tutkimuksen kiistämättömät tulokset osoittavat, että hyvät ihmissuhteet tekevät meidät onnellisemmiksi ja terveemmiksi. Ystävät, perhe ja yhteisöt olivat todella tärkeässä asemassa kun tarkasteltiin elinikää, terveyttä ja tyytyväisyyttä. Läheisten ihmissuhteiden huomattiin suojaavan aivoja, jopa muistia. Kyse ei ollut ihmissuhteiden määrästä vaan niiden laadusta. Laatu ei kuitenkaan merkinnyt täydellisyyttä, vaan tavallisia arkisia suhteita, joissa läheisen ihmisen tukeen voi luottaa.

Jokainen meistä tietää, kuinka tärkeää on saada jakaa asioita toisen kanssa. Juttelutuokiossa taakka puolittuu ja ilo tuplaantuu. Käytämme sanaa "vuorovaikutus". Ja todellakin! Se on vaikuttavaa! Siihen myös terapia pohjautuu: suhteeseen ja sisäisten asioiden ja prosessien yhteiseen tarkasteluun. Ihmisen tärkeä sisäisen hyvinvoinnin elementti onkin saada "ventiloida" sitä, mikä mielessä liikkuu. Puhumme sisäisistä paineista, joita haastavat elämäntilanteet synnyttävät. Nämä paineet kasvavat ja kiertävät kehää mielissämme ellemme saa niitä jaettua kenenkään kanssa. Hyvässä keskustelussa saamme uusia oivalluksia ja näkökulmia, jotka tuulettavat ja muuttavat ahdistavia ajatuksia. Toisen tarjoama empatia ja rakkaus synnyttävät toivoa selviytymisestä. Läheisen ihmisen tuki, välittäminen ja kuuntelu pienentävät haastavien asioiden synnyttämää stressiä. 

Stressi on terveyteemme negatiivisesti vaikuttava asia. Hyvä nyrkkisääntö on, että se, mitä meillä on mielessämme, virtaa myös kehoomme. Stressitila kytkee päälle sympaattisen hermoston ja kuljettaa kehoomme stressihormoneja. Hyvä, välittävä ihmissuhde synnyttää rentoutumisreaktion, joka puolestaan vaikuttaa suoranaisesti stressin pienenemiseen. Myös hoivaava kosketus on mannaa hyvinvoinnillemme. Sillä on ihon kautta oma reittinsä aivoihimme ja sen tunnejärjestelmään. Oksitosiinia, hyvän olon hormonia, alkaa kosketuksessa virrata niin koskettajan kuin kosketettavankin elimistöön. Se rauhoittaa stressiä ja elimistön hälytysjärjestelmää, vaikuttaen näin suoranaisesti terveyteemme.